Kun perhe muuttaa Kotkaan ja jos perheessä on kouluikäisiä lapsia, on tärkeä ottaa pian yhteyttä kouluun ja järjestää keskustelu koulun aloittamisesta. Samalla vanhemmat voivat antaa tietoja oppilaan aikaisemmasta koulunkäynnistä. Myös koulukuljetusasiat selvitetään koulun edustajien kanssa.
Perusopetuksen koordinaattori Puh. 05 234 5315
YLEISESTI
Suomessa on yleinen oppivelvollisuus 7-17-vuotiailla ( eli on oikeus ja velvollisuus käydä koulua ).
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUSValmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille oppivelvollisuusikäisille oppilaille joitten suomen kielen taito ei vielä riitä yleisopetukseen. Painopiste valmistavan luokan opetuksessa on suomen kielen opinnot. Tietysti opiskellaan myös muita aineita; matematiikka, ympäristötietoja (biologia, maantietoa ja yhteiskuntatietoutta) ja taitoaineita kuten esimerkiksi liikunta, käsityö, musiikki ja kuvataide. Oppilasta arvioidaan ja opettaja ehdottaa suomen kielen karttuessa oppilaan integroimisesta niissä aineissa jossa on mahdollista integroida (esim. englanti tai liikunta) yleisopetuksen luokkiin.
Valmistava opetus on hieman yli lukuvuoden mittainen, joskus (harvoin) vähemmän ja joskus myös pitempi kuin lukuvuosi. Valitettavasti valmistava opetus ei aina ole sillä alueella missä asutaan, mutta yleisopetus tapahtuu omassa lähikoulussa. Oppilas siirtyy opettajan arvion mukaan lähimpään ikä- ja taitotasoiseen luokkaan.
Kielitaidon arvioi ensisijaisesti opettaja tai muu yhteistyökumppani. Huoltajat eivät arvio lapsen kielentaidon kehittymistä. Opettaja arvio kielitietoutta, sanastoa, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista, kuullun ymmärtämistä sekä puhumista.
Alakoulut: Rauhalan koulu ja Toivo Pekkasen koulu ( 7-12-vuotiaat )
Yläkoulu: Helilän koulu ( 13-17-vuotiaat )
- on maksutonta ( kirjoja ja vihkoja ei tarvitse ostaa muuta kuin hukattujen ja huolettomasti käytettyjen tilalle )
- koululounas on maksutonta
- kuuluu kouluterveyden hoidon piiriin ( vastaanottokeskuksen asiakkaat menevät vastaanotto-keskuksen sairaanhoitajan luo )
- kuuluu oppilashuollon piiriin ( maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on oma kuraattori: Jaana Tolonen-Lindberg )
- antaa arviointeja oppilaan edistymisestä ja kehittymisestä oppijana
- Suomessa ei käytetä koulussa erillistä koulupukua
- koulun ja kodin yhteistyö on tärkeä
- fyysisiä rangaistuksia ei saa suomalaisessa koulujärjestelmässä tapahtua
- koulua käydään 5 päivää viikossa, maanantaista perjantaihin
- tytöt ja pojat opiskelevat yhdessä, samassa ryhmässä
PERUSOPETUS
Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia. Oppilaalla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet ja muun muassa tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja apuvälineet.
Oppivelvollisille lapsille ja nuorille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Aikuisille perusopetusta järjestävät muun muassa aikuislukiot ja kansanopistot.
Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1–9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle ( 7–16-vuotiaat ). Kuuden ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Kolmen ylimmän luokan opetus on pääosin aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat asianomaisten aineiden opettajat. Suomessa on noin 3200 koulua, joissa annetaan perusopetusta. Niistä valtaosa on kunnallisia. Yksityisissä ja valtion kouluissa opiskelee alle 2% peruskoululaisista.
LUKIOKOULUTUS
Lukio rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa, jotka ovat saaneet lukiokoulutuksen järjestämisluvan. Lukion oppimäärän voi suorittaa myös erillisillä kokeilla.
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, mutta opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä, 75 kurssia täyttyy. Aikuisten vähimmäiskurssimäärä on 44 kurssia.
Luokattomassa lukiossa opiskelijan opintojen eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin. Lukuvuosi on jaettu jaksoihin, joissa suoritetaan viisi tai kuusi kurssia. Kurssi kestää keskimäärin 38 oppituntia. Jakso on yleensä 1,5 kuukauden pituinen, ja sen aikana opiskellaan viittä, kuutta oppiainetta kerrallaan. Samoja oppiaineita voidaan opiskella useiden jaksojen ajan. Eri aineiden suorittamisesta annetaan yleensä arvosana. Oppiaineen lopullinen arvosana annetaan koulutyön päättyessä annettavassa päättöarvioinnissa.
AMMATTIKOULUTUS
Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat tutkintoon tähtäävää koulutusta. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Alemmasta tutkinnosta voi edetä ylempään, mutta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös suoraan. Aikaisempi osaaminen luetaan hyväksi myöhemmissä opinnoissa.
Tutkintojärjestelmä sallii etenemisen paitsi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällä, myös näiden välillä. Ammatillisesta perustutkinnosta on mahdollista edetä työelämän näyttötutkintoihin sekä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin. Vastaavasti lukio-opinnoista voidaan edetä paitsi yliopistotutkintoihin, myös ammatillisiin perustutkintoihin, työelämän näyttötutkintoihin ja ammattikorkeakoulututkintoihin.
Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina kahdesti vuodessa. Osassa koulutuksesta haetaan suoraan oppilaitokseen.
Ensisijaisesti aikuisille tarkoitettuun, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ei sovelleta yhteishakua. Yhteishaku ei pääsääntöisesti ole käytössä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin, tanssi-, musiikki- ja liikunta-alan koulutukseen eikä vieraskieliseen koulutukseen ja urheilijoille tarkoitettuun koulutukseen.
AMMATTIKORKEAKOULUT JA YLIOPISTOT
Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin.
Korkeakoulutus on suosittua, ja hakijoiden määrä on jatkuvasti moninkertainen aloituspaikkoihin verrattuna. Kaikilla aloilla joudutaan karsimaan pyrkijöitä. Opiskelupaikkojen käytön tehostamiseksi sovelletaan yhden korkeakoulupaikan säännöstä, jonka mukaan voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta.
