Inkerinsuomalainen Etusivu
Joillakin entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevilla henkilöillä (nk. paluumuuttajat tai inkerinsuomalaiset) katsotaan olevan suomalaiset sukujuuret tai muuten sellaiset läheiset yhteydet Suomeen, että heille voidaan tällä perusteella myöntää oleskelulupa.
Läheinen yhteys Suomeen voi perustua joko etniseen taustaan tai se on voinut syntyä palvelemalla Suomen armeijassa toisessa maailmansodassa tai kuulumalla Inkerin siirtoväkeen.
Ketkä voivat saada oleskeluluvan?
Oleskeluluvan voi saada entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleva henkilö, joka on kansallisuudeltaan suomalainen. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta, mutta hän on etniseltä taustaltaan suomalaista syntyperää.
Henkilö on kansallisuudeltaan suomalainen, jos hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen isovanhemmistaan on tai on ollut asiakirjoihin merkittyinä kansallisuudeltaan suomalaiseksi.
Luvan voivat saada myös ne henkilöt, jotka toisen maailmansodan aikana vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon.
Lisäksi luvan voi saada henkilöt, jotka palvelivat Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1939 - 1945.
Mitä muita edellytyksiä vaaditaan?
Muut edellytykset koskevat ilmoittautumista paluumuuttajaksi, paluumuuttovalmennusta, kielitaitoa ja asuntoa Suomessa. Luvan hakijan ei tarvitse kuitenkaan osoittaa selvitystä toimeentulostaan.
Suomen tai ruotsin kielen taito
Luvan hakijalla tulee olla sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, jolla hän pystyy selviytymään jokapäiväisissä puhetilanteissa ja kirjoittamaan yksinkertaisia tekstejä. Hänen on myös ymmärrettävä selkeää, jokapäiväisiä asioita käsittelevää puhetta tai yksinkertaista kirjoitettua tekstiä.
Kielitaitovaatimuksen tavoitteena on edistää paluumuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja Suomessa työllistymistä.
Osallistumisesta kielikokeeseen ja sitä edeltävään paluumuuttovalmennukseen voidaan poiketa yksittäistapauksessa, jos hakija on esimerkiksi iäkäs, vammainen tai hän asuu kaukana.
Asunto Suomessa
Hakijalla täytyy myös olla tiedossa asunto Suomessa. Se voi olla työhallinnon osoittama asunto tai yksityisiltä markkinoilta hankittu omistus- tai vuokra-asunto. Myös mahdollisuus muuttaa pysyvästi Suomessa oleskelevan sukulaisen luo täyttää asuntoedellytyksen. Hakijan asumismahdollisuuksia selvitetään paluumuuttojonon mukaisessa järjestyksessä.
Saako myös perhe tulla Suomeen?
Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevan paluumuuttajan perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos hän sitä hakee. Perheenjäseneksi luetaan avio- ja avopuolison lisäksi myös alle 18-vuotias lapsi. Hakijoilta ei vaadita toimeentuloedellytystä.
Perhesiteen arviointi
Varsinaisen paluumuuttajan (päähakija) ja hänen lapsensa välistä perhesidettä arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin päähakijalle myönnetään oleskelulupa. Lapsena pidetään sellaista päähakijan huollettavana olevaa lasta, joka silloin on alle 18-vuotias. Jos lapsi on täyttänyt 18 vuotta ennen kuin päähakijalle lupa on myönnetty, lapsi ei perhesiteen perusteella lupaa voi saada.
Kielitutkinto
Paluumuuttajille, jotka hakevat ulkomailla ensimmäistä oleskelulupaa, järjestetään kielitutkintotilaisuuksia Venäjällä Pietarissa ja Petroskoissa.
Jos paluumuuttajalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa jollakin toisella perusteella ja hän on jo muuttanut Suomeen, hän voi hakea uutta määräaikaista oleskelulupaa (ns. jatkolupa) paluumuuton perusteella (oleskelulupahakemus jätetään paikallispoliisille). Tällöin hakija voi osallistua Maahanmuuttoviraston Suomessa järjestämään kielitutkintotilaisuuteen. Suomessa järjestettävään kielitutkintoon eivät voi osallistua sellaiset henkilöt, joille ei ole vielä myönnetty ensimmäistä oleskelulupaa.
Kyseinen kielitutkinto on tarkoitettu syntyperältään suomalaisille henkilöille (paluumuuttajat). Tämän vuoksi hakijan tulee ennen kielitutkintoon osallistumista jollakin tavalla osoittaa suomalainen syntyperänsä.
Tutkintoon vasta, kun hakemus on vireillä
Maahanmuuttoviraston järjestämään kielitutkintoon voi osallistua vasta oleskelulupahakemuksen jättämisen jälkeen. Maahanmuuttovirasto kutsuu kielitutkintoon ne hakijat, jotka ovat syntyperältään suomalaisia (UlkL 48 §).
Kielitutkintoon on osallistuttava Maahanmuuttoviraston ilmoittamana ajankohtana, ellei hakijalla ole erityisen painavaa syytä kieltäytyä saapumasta tutkintoon. Hakemukseen tehdään kielteinen päätös, jos hakija ei osallistu kielitutkintoon ilman erityisen painavaa syytä tai ei suorita hyväksytysti kielitutkintoa.
Hakijan tulee jättää uusi oleskelulupahakemus ennen kuin hän voi osallistua uudelleen kielitutkintoon.
Testin läpäisee A2-tasolla
Vaadittava kielitaito on määritelty seuraavasti: inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitaitoa mittaavan testin tulee mitata suomen tai ruotsin kielen taitoa, joka vastaa Euroopan neuvoston laatiman kielenopetuksen yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvausta A2 eli niin sanottua selviytymistasoa.
Tällä tasolla kielenkäyttäjä osaa käyttää kieltä tavallisissa sosiaalisissa kontakteissa ja jokapäiväisten asioiden hoitamiseen. Kielenkäyttäjä viestii ymmärrettävästi arkipäivän tilanteissa, jotka vaativat yksinkertaista ja suoraa suullista tai kirjallista tiedonvaihtoa tutuista asioista. Hän ymmärtää selkeää ja hidasta puhetta, joka liittyy jokapäiväiseen elämään ja välittömiin tarpeisiin, sekä niitä käsitteleviä lyhyitä yksinkertaisia tekstejä.
Kielitutkinnossa on neljä osa-aluetta; puhuminen, puheen ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Osallistujalle annetaan tutkintotodistus.
Kielitutkintoja Suomessa parin kuukauden välein
Kielitutkintotilaisuuksia järjestetään Suomessa aina tarpeen mukaan, noin kahden kuukauden välein, hakijamäärästä riippuen.
Hakijan on ilmoittauduttava kielitutkintoon kirjallisesti tai puhelimitse. Ilmoittautumisia ottaa vastaa maahanmuuttoyksikkö.
Tutkintotilaisuuteen tulijaa pyydetään ilmoittautumaan hyvissä ajoin ennen omaa testitilaisuutta Maahanmuuttoviraston aulassa, osoitteessa Lautatarhankatu 10, 00580 Helsinki.
Yhteystiedot
Lisätietoja kielitutkinnosta ja siihen ilmoittautumisesta voi tiedustella puhelimitse Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelusta puh. 071 873 3400 (ma–pe klo 9–15) tai maahanmuuttoyksiköstä sen puhelinaikana (ti, ke ja to klo 10–11) puh. 071 873 0431.
Oleskeluluvan voimassaolo ja lupatyypit
Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään joko tilapäisenä tai jatkuvana oleskelulupana. Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen.
Kuinka kauan määräaikainen lupa on voimassa?
Ensimmäisen luvan pituus on yleensä vuosi, ellei lupaa nimenomaisesti haeta lyhyemmäksi ajaksi.
Jos Suomeen tulon tarkoituksena on esimerkiksi tietty tilapäinen työtehtävä tai opinnot, jotka suoritetaan tiedossa olevassa määräajassa, lupa voidaan harkinnan mukaan myöntää vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, ei kuitenkaan yli kahdeksi vuodeksi.
Kuinka pitkäksi ajaksi lupaa voidaan jatkaa?
Henkilö, jolla on jatkuva oleskelulupa voi saada siihen jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan. Se jolla on tilapäinen oleskelulupa voi saada jatkoa enintään vuoden kerrallaan.
Voiko tilapäisen luvan muuttaa jatkuvaksi?
Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi hakea lupaa jatkuvan oleskelun perusteella, jos oleskelun peruste on maassaolon aikana muuttunut esimerkiksi avioitumisen johdosta.
Milloin pysyvän oleskeluluvan voi saada?
Pysyvän luvan voi saada, kun on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla. Lisäksi hakijan on täytettävä ne edellytykset, joilla jatkuva oleskelulupa voidaan myöntää.
Voiko Suomesta poistua neljän vuoden aikana?
Jatkuvien eri oleskelulupien voimassaoloaikojen välillä ei saa olla katkoja. Lupien tulee seurata toisiaan saumattomasti neljän vuoden ajan. Lisäksi hakijalla on pysyvää lupaa hakiessaan oltava voimassaoleva oleskelulupa.
Suomessa oleskelun ei kuitenkaan tarvitse olla keskeytyksetöntä. Esimerkiksi tavanomaiset loma- ja muut matkat ovat sallittuja. Hakijan tulee oleskella Suomessa vähintään puolet siitä ajasta, jonka oleskelulupa on ollut voimassa.
Onko jatkuvaan oleskelulupaan oltava koko ajan sama peruste?
Jatkuvan luvan myöntämisperusteen ei tarvitse olla sama neljän vuoden ajan. Peruste on voinut muuttua. Esimerkiksi ensimmäisen jatkuvan lupansa työnteon perusteella saanut henkilö on saattanut avioitua Suomessa ollessaan ja saada muut jatkuvista oleskeluluvistaan tällä perusteella.
Jos luvan luonne on välillä muuttunut jatkuvasta tilapäiseksi, silloin pysyvää oleskelulupaa ei voida myöntää.
Pitääkö pysyvä oleskelulupaa hakea uudelleen, kun passi vanhenee?
Lupaa ei tarvitse hakea uudelleen, mutta aikaisemmin myönnetty lupa on siirrettävä poliisilaitoksella uuteen passiin.
Voidaanko lupa peruuttaa?
Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa peruutetaan, jos luvan saaja
- on muuttanut pysyvästi pois Suomesta tai
- on oleskellut pysyvässä tarkoituksessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta Suomen ulkopuolella.
Jos poissaololle on hyväksyttävä syy, Maahanmuuttovirasto voi jättää luvan peruuttamatta. Hakemus siitä, että lupaa ei peruuteta, on tehtävä ennen kahden vuoden täyttymistä.
Oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos hakija on tietoisesti antanut vääriä tietoja tai salannut jonkin olennaisen seikan.
Määräaikaisen luvan peruuttamista voidaan harkita myös, jos perustetta, jolla lupa myönnettiin, ei enää ole. Jos olosuhteiden muutos ei johdu hakijasta itsestään, luvan peruuttaminen on mahdollista lyhyen ajan kuluessa muutoksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamia kuukausia.
Oleskelulupa voidaan peruuttaa myös silloin, kun jokin toinen Schengen-valtio on päättänyt karkottaa ulkomaalaisen ja määrätä hänet maahantulokieltoon.
Oleskelulupamerkinnät
Oleskelupatyyppi merkitään oleskelulupaan kirjaintunnuksella. Tilapäinen oleskelulupa merkitään kirjaintunnuksella B ja jatkuva oleskelulupa kirjaintunnuksella A. Pysyvän oleskeluluvan kirjaintunnus on P.
Muutoksenhaku
Lähes kaikkiin Maahanmuuttoviraston päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Ohje (valitusosoitus) valituksen tekemisestä on päätöksen liitteenä. Ohjeesta selviää mihin hallinto-oikeuteen valitus tehdään, missä ajassa se on tehtävä, mitä liitteitä tarvitaan ja miten valitus toimitetaan hallinto-oikeudelle.
Kansainvälistä suojelua koskevasta päätöksestä voi valittaa vain Helsingin hallinto-oikeuteen.
Aikaa valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä, kun hakija on saanut päätöksen tiedoksi. Jos päätökseen ei haeta muutosta, se tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika umpeutuu.
Valituskirjelmä toimitetaan joko Maahanmuuttovirastolle tai suoraan hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa.
Ulkomailla valituskirjelmän saa antaa Suomen edustustolle, joka toimittaa sen edelleen Maahanmuuttovirastolle.
Päätökset, joihin ei voi hakea muutosta
Laissa on luettelo päätöksistä, joista ei voi valittaa. Näitä ovat muun muassa Maahanmuuttoviraston päätös oleskeluluvan myöntämisestä tilapäisen suojelun perusteella tai pakolaiskiintiössä Suomeen otettavalle ulkomaalaiselle.
Kun hakija on peruuttanut hakemuksensa tai todennäköisesti muuttanut pois Suomesta, Maahanmuuttovirasto tekee hänen hakemukseensa raukeamispäätöksen. Tästä päätöksestä ei myöskään voi valittaa.
Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa
Maahanmuuttovirasto toimittaa lausuntonsa ja muut asiakirjat hallinto-oikeuteen vastaanotettuaan valituksen.
Silloin kun valitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus pyytää Maahanmuuttovirastolta valituksen käsittelyä varten lausunnon.
Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen yleensä kirjallisen aineiston perusteella. Poikkeustapauksissa käsittely voi olla myös suullinen.
Hallinto-oikeus voi joko hylätä valituksen tai kumota Maahanmuuttoviraston päätöksen. Jos se kumoaa päätöksen, se lähettää asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, muutoksenhakua voi jatkaa valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Valitusaika KHO:een on 30 päivää hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Kun valituslupaa haetaan, valituskirjelmä on toimitettava KHO:lle.
KHO pyytää myös Maahanmuuttovirastolta lausunnon asiasta. Myönnettyään valitusluvan KHO voi joko hylätä valituksen tai kumota päätöksen ja palauttaa asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Maahanmuuttovirasto voi valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla viraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu, jos KHO myöntää valitusluvan.
Kotka MINFO - keskus, Keskuskatu 5, 48100 Kotka, www.minfo.fi
Kouvola
Lappeenranta Momentti
