EI EU kansalainen Etusivu
Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti oleskelulupaan liittyviä asioita. Koska kyseessä on yleisinformaatio, se ei päde kaikkiin yksilöllisiin tilanteisiin. Sivun tiedot perustuvat 1.5.2004 voimaan tulleeseen ulkomaalaislakiin. Huom. Tämän tietosivun tiedot eivät koske EU -maiden eivätkä Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisia.
OLESKELULUPA JA VIISUMI
Oleskelulupa ja viisumi ovat kumpikin maahantuloa ja maassa oleskelua varten myönnettäviä lupia. Viisumi myönnetään lyhyttä, enintään kolme kuukautta kestävää, tilapäistä vierailua varten. Esimerkiksi turisti-, liike- tai kongressimatkalle Suomeen saapuva ulkomaalainen tarvitsee viisumin, jos hän on viisumivelvollisen maan kansalainen. Viisumin myöntää Suomen edustusto ulkomailla. Viisumista ja viisumivelvollisuudesta saa tietoa Suomen edustustoista ja ulkoasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta formin.fi nland.fi .
Oleskelulupa myönnetään silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupaa on haettava myös alle kolmen kuukauden matkaa varten, jos oleskelun aikana on tarkoitus tehdä ansiotyötä ja tätä työtä varten vaaditaan työntekijän oleskelulupa.
Hakijalla on oltava voimassaoleva passi tai muu matkustusasiakirja, jotta oleskelulupa tai viisumi voidaan myöntää.
OLESKELULUPATYYPIT
Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä (luvassa on tunnuksena B-kirjain) tai jatkuvana (luvassa on tunnuksena A-kirjain). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Se voidaan myöntää vuodeksi tai lyhyemmäksikin ajaksi, jos oleskelun kesto esimerkiksi työnteon tai opiskelun johdosta on lyhyempi. Määräaikaisen oleskeluluvan pituutta rajoittaa yleensä matkustusasiakirjan voimassaolo
Jatkuvaan oleskelulupaan (A-lupa) voi saada jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan ja tilapäiseen oleskelulupaan (B-lupa) enintään vuoden kerrallaan.
Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi hakea lupaa jatkuvan oleskelun perusteella, jos oleskelun peruste on maassaolon aikana muuttunut esimerkiksi avioitumisen johdosta.
Pysyvän oleskeluluvan (luvassa on tunnuksena P-kirjain) ulkomaalainen voi saada, kun hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla (A-lupa). Määräaikaisten lupien tulee seurata toisiaan saumattomasti eikä niiden välillä saa olla katkoja. Suomessa oleskelun ei kuitenkaan tarvitse olla keskeytyksetöntä. Esimerkiksi tavanomaisille loma- ja muille matkoille voi vapaasti lähteä. Hakijan tulee oleskella Suomessa vähintään puolet siitä ajasta, jonka oleskelulupa on ollut voimassa ja hänellä on oltava pysyvää lupaa hakiessaan voimassaoleva oleskelulupa.
Jatkuvan luvan perusteen ei tarvitse olla sama neljän vuoden ajan. Esimerkiksi työntekijän oleskeluluvan peruste voi muuttua avioitumisen johdosta perhesiteen perusteella olevaksi luvaksi. Jos luvan luonne on välillä muuttunut jatkuvasta tilapäiseksi (A:sta B:hen), ei pysyvää oleskelulupaa voida myöntää.
OLESKELULUVAN SAAMISEN EDELLYTYKSET
Työntekijät ja elinkeinonharjoittajat
Ulkomaalainen tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan, jos hän aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Työntekijän oleskelulupa vaaditaan myös lyhyitä ja tilapäisiä työsuhteita varten. Tietyissä tapauksissa työntekijän oleskelulupaa ei tarvita, jos työ kestää alle kolme kuukautta.
Jos henkilölle on myönnetty jatkuva lupa (A-lupa) jollakin muulla kuin työnteon tai elinkeinon harjoittamisen perusteella tai pysyvä oleskelulupa (P-lupa), hän voi työskennellä vapaasti eikä hän tarvitse työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa.
Työntekijän oleskelulupaa voi hakea joko työnantaja tai työntekijä itse.
Opiskelijat
Ulkomaalainen opiskelija tarvitsee oleskeluluvan Suomeen, jos opiskelu kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupa myönnetään lähinnä tutkintoon johtavaa opiskelua varten korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaihto-opiskelijoille myönnetään oleskelulupa, jos he osallistuvat hyväksyttyyn vaihto-ohjelmaan. Opiskelijan tulee osoittaa, että hänen taloudellinen toimeentulonsa on turvattu oleskelun ajan. Jatkolupaa haettaessa häneltä edellytetään lisäksi tietty määrä opintosuorituksia.
Opiskelija voi tehdä rajoitetusti työtä opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla.
Lisää tietoa opiskelijoille on Maahanmuuttoviraston julkaisemassa tietosivussa ’Opiskelijan oleskelulupa’.
Perheenjäsenet
Suomessa asuvan Suomen tai jonkin muun maan kansalaisen perheenjäsen voi saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella. Perheenjäsen on avio- tai avopuoliso tai rekisteröity parisuhdekumppani sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö. Jos Suomessa asuva henkilö on itse alle 18-vuotias, hänen huoltajansa katsotaan perheenjäseneksi. Joissakin tapauksissa myös muuta sukulaista voidaan pitää perheenjäsenenä.
Suomessa asuvalla henkilöllä ja hänen perheenjäsenillään tulee olla turvattu toimeentulo, joka ei saa perustua sosiaalietuuksiin. Suomen kansalaisen perheenjäseneltä tätä ei kuitenkaan vaadita.
Paluumuuttajat ja entisen Neuvostoliiton alueelta
peräisin olevat henkilöt
Ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat saada sillä perusteella oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. Jos sukujuuret ovat useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi täällä perusteella saada.
Suomalaisien sukujuurien tai Suomeen läheisen yhteyden perusteella oleskeluluvan saavia ovat: entiset Suomen kansalaiset, henkilöt, joilla on suomalainen syntyperä, eli joko isä tai äiti tai yksi isovanhemmista on syntyperäinen Suomen kansalainen, sekä tietyt entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt.
MITEN OLESKELULUPAA HAETAAN
Ensimmäistä oleskelulupaa on yleensä haettava ennen Suomeen tuloa hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta. Jos hakija asuu pysyvästi muualla, hän hakee luvan asuinmaassaan olevasta Suomen edustustosta. Hakemukseen tulee liittää erilaisia selvityksiä riippuen siitä, mikä on hakijan Suomessa oleskelun tarkoitus. Hakemuslomakkeen (OLE 1) ja luettelon tarvittavista liitteistä saa edustustosta tai sen voi tulostaa Maahanmuuttoviraston internetsivuilta osoitteesta www.migri.fi .
Jos luvanhakija on tulossa Suomeen ansiotyöhön, voi työnantaja tehdä hakemuksen hänen puolestaan. Tällöin hakemus jätetään työnantajan toimipaikkakunnan poliisille.
Jos luvanhakija asuu ja oleskelee ulkomailla, mutta perhesiteen perusteella on hakeutumassa Suomeen, lupahakemuksen voi hänen puolestaan tehdä myös Suomessa asuva perheenjäsen eli perheenkokoaja. Hän jättää hakemuksen asuinkuntansa poliisille. Paluumuuttajista entiset Suomen kansalaiset ja muun suomalaisen syntyperän omaavat voivat hakea oleskelulupaa vapaavalintaisesti ulkomailla Suomen edustustosta tai Suomessa asuinkunnan poliisilta. Lupaa hakiessaan heidän täytyy luotettavasti selvittää syntyperänsä. Sen sijaan toimeentuloselvitystä heiltä ei vaadita. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulevan paluumuuttajan täytyy asuinmaassaan ilmoittautua Suomen edustustossa paluumuuttojonoon. Omalla vuorollaan hänet kutsutaan kielikokeeseen ja haastatteluun.
Jos luvanhakija hakee ensimmäistä oleskelulupaa poikkeuksellisesti vasta Suomessa, hakemus jätetään asuinkunnan poliisille, jolta saa tarvittavan hakemuslomakkeen.
Uuden määräaikaisen (jatkoluvan) sekä pysyvän oleskeluluvan myöntää yleensä asuinkunnan poliisi Suomessa.
Hakemus jätetään poliisille. Kun haetaan jatkoa työntekijän oleskelulupaan, voi hakemuksen jättää myös työvoimatoimistoon. Oleskelulupahakemuksen käsittelystä peritään maksu. Maksu on suoritettava etukäteen eikä sitä palauteta, vaikka hakemus hylättäisiin.
Oleskelulupaa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Päätöksen mukana ovat ohjeet siitä, kuinka valitus tehdään.
KUINKA KAUAN LUPA ON VOIMASSA
Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen ja se myönnetään yleensä vuodeksi. Jos Suomeen tulon tarkoituksena on esimerkiksi tilapäinen määräaikainen työ tai opinnot, lupa voidaan myöntää myös vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi.
Työtekijän oleskelulupa on tilapäinen (B-lupa) tai jatkuva (A-lupa) työn luonteesta riippuen. Jatkuva lupa myönnetään yleensä ensimmäisellä kerralla vuodeksi. Tilapäinen lupa myönnetään työsuhteen kestoa vastaavaksi ajaksi. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi.
Opiskelijan oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Jos opinnot kestävät yli vuoden, oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Se voidaan myös myöntää kerralla pitemmäksi ajaksi, jos opintojen kesto on tiedossa. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla.
Perhesiteen perusteella myönnetty oleskelulupa on voimassa enintään saman ajan kuin perheenkokoajalle myönnetty lupa. Lupa voi olla määräaikainen tai pysyvä. Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi. Passin vanhentuessa pysyvää oleskelulupaa ei tarvitse hakea uudelleen, mutta aikaisemmin myönnetty lupa on siirrettävä poliisilaitoksella uuteen passiin.
Kun hakijalle on myönnetty oleskelulupa, hän voi asua, oleskella ja liikkua Suomessa. Luvan ollessa voimassa hän saa vapaasti valita asuinpaikkansa ja voi myös matkustaa Suomesta pois ja palata takaisin.
LUVAN PERUUTTAMINEN
Oleskelulupa peruutetaan, jos luvan saaja on muuttanut pysyvästi pois Suomesta tai hän on oleskellut pysyvästi kaksi vuotta Suomen ulkopuolella. Jos poissaololle on hyväksyttävä syy, se voidaan hakemuksesta jättää peruuttamatta.
Oleskelulupa voidaan peruuttaa myös, jos hakija on tietoisesti antanut vääriä tietoja tai salannut jonkin olennaisen seikan. Määräaikaisen luvan peruuttamista voidaan harkita, jos luvan perustetta ei enää ole.
Oleskelulupa voidaan peruuttaa myös silloin, kun jokin toinen Schengen-valtio on päättänyt karkottaa ulkomaalaisen ja määrätä hänet koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.
